Lukupiiri: Fundamentals of Software Architecture: arkkitehtuuria, mittareita ja johtajuutta

Pidimme ensimmäisen lukupiirin, jossa kävimme läpi kirjan alkupuolta ja havaintojamme arkkitehtuurista. Monen huomio kiinnittyi erityisesti modulaarisuuteen. Keskustelu kulki käytännön esimerkeistä arkkitehdin rooliin ja aina teknologian seurantaan asti.

Modulaarisuus ja sen mittaaminen

Modulaarisuutta käsittelevä osio herätti eniten keskustelua. Kirjan matemaattiset mallit koheesion ja riippuvuuksien mittaamiseen koettiin hyödyllisiksi. Ne toivat uuden kulman arkkitehdin työhön, jossa mittarit ovat usein puutteellisia.

Pohdittiin että mittareita voisi painottaa niin, ettei harvoin käytettyjen osien huono koheesio vääristä kokonaiskuvaa. Vertaus myös Clean Architecturen malliin, joka on käytännöllinen, vaikka ei mittaa asioita yhtä tarkasti.

Teknisten työkalujen osalta esiin nostettiin Java-maailman ArchUnitin, jolla voi valvoa pakettien välisiä riippuvuuksia. Muistutettiin myös, että build-tasolla voi asettaa rajoituksia modulaarisuuden ylläpitämiseksi. Frontend-puolella vastaavia työkaluja on vähemmän, ja komponenttipohjainen kehitys asettaa omat haasteensa.

Keskustelimme myös siitä, miten organisaatiokulttuuri ja teknologian stack vaikuttavat modulaarisuuden toteutukseen. Node-projektit ja enterprise-järjestelmät elävät eri maailmassa, mikä näkyy arkkitehtuurin valinnoissa.

Arkkitehtuurikatat ja workshopit

Kirjan verkkosivulta löytyvät arkkitehtuurikatat herättivät kiinnostusta. Ne tarjoavat harjoituksia, joiden avulla voi testata omaa suunnittelun ajattelua.

Esiteltiin muutama harjoitus, ja ehdotettiin että järjestäisimme niistä workshopin. Käytännön tekeminen syventää osaamista tehokkaammin kuin pelkkä lukeminen. Sovimme materiaalien jaosta Slackiin ja katsomme sopivan ajankohdan.

Teknologiatutka osaamisen kehityksessä

Kirjan esittelemä ThoughtWorksin teknologiatutka sai paljon positiivista palautetta. Sen nähtiin auttavan teknologian seurannassa ja osaamisen suunnassa.

Tutka toimii hyvin konsultti- ja kehittäjärooleissa urakehityksen tukena. Se nähtiin myös työkaluna, joka voisi yhtenäistää teknologiavalintoja yritystasolla. Tutkalla voi myös ehkäistä turhaa hypetystä ja varmistaa, että panostukset menevät oikeisiin asioihin.

Arkkitehtien teknisen osaamisen kasvattaminen breadth first -linjalla, jossa arkkitehtiroolissa on oleellista tuntea paljon teknologioita, jotta voi tehdä päätöksiä niiden välillä. Kehittähille depth first -linja, jossa taas erityisosaaminen tietyissä teknologioissa on hyväksi.

Keskustelimme myös siitä, miten tutka voisi linkittyä kehityskeskusteluihin ja kompetenssimatriiseihin. Se antaisi selkeän pohjan teknologioille, joita kannattaa syventää ja niille, joiden merkitys on pienempi.

Arkkitehdin rooli käytännössä

Kirja kuvasi arkkitehdin roolia tavalla, joka herätti paljon keskustelua. Kirjoittajan näkökulma oli vahvasti enterprise-organisaatioista, joissa arkkitehti toimii erillisenä roolina kehittäjistä. Tämä ei täysin vastaa kaikkien kokemusta, mutta toi silti hyödyllisen vertailukohdan.

Korostettiin että arkkitehdin tärkein tehtävä on perustella ja myydä ratkaisuja bisnekselle. Esimerkkinä nousi keskustelu 99,999% saatavuusvaatimuksesta ja sen oikeasta tasosta.

Jaettiin myös omasta kokemuksesta oppeja, jossa arkkitehti sparraa tiimejä ja selittää ratkaisuja yli tiimirajojen. Aktiivinen yhdessä tekeminen koettiin kriittiseksi eikä esimerkiksi omassa huoneessa istuminen erillään tiimin arjesta.

Arkkitehdin vastuusta ja tilivelvollisuudesta keskusteltiin paljon. Elastic Leadership -kirja nousi esiin hyvänä jatkolukemisena, ja hankitaan se Bytecraftin kirjastoon.

Seuraavat askeleet

Sovimme, että jatkamme keskustelua Slackissa ja aikataulutamme seuraavan lukukierroksen ensi vuodelle. Harkitsemme myös lyhempiä ja tiheämpiä lukupätkiä, jotta osallistuminen on kevyempää ja uusia lukijoita on helpompi ottaa mukaan.

Workshopit arkkitehtuurikatasta ovat tulossa. Lisäksi tutkimme, miten teknologiatutkan käyttö integroidaan osaksi tiimin osaamisen kehitystä.